Heikki Ruhanen

Onpas aikaa taas kulunut viime viestistä, yllättäen ei ole mitään hirveetä tapahtunut. Tuosta tulee mieleen ystäväni Jarkko joka kyselee msn välityksellä joka kerta onko mitään erikoista

Mitähän tuota sepostelis tällä kertaa, työnhakua tässä suoritellut ja hakemuksia lähetellyt eteenpäin. Vähän 50/50 mitä sitä oikein hakee mutta nyt pääasiassa kesätöitä mutta vakituinenkin homma kelpaa. Aika huonolla mallilla vaan nyt laman keskellä noiden hommien saaminen mutta pitää yrittää aina. Näihin liittyen kävin pyörähtämässä tänään keskustassa Töihin kesäksi! tapahtumassa mutta ei paljoa saanut irti. Omasta mielestä ihan liian pienessä tilassa oli koko homma ja ei mahtunut oikein kunnolla kiertelemään edes siellä.

Ulkonäkökin on muuttunut hitusen kun ajelin tuon pehkon päästä pois ja nyt on mukava kuula taas. Jotenkin tykkään tästä paljon enemmän ja ei ala ärsyttää se letti niin pahasti.

Töissä on ollut vaihtelua nyt kun on tullut vettä ihan kiitettävästi, ruoho saa kasvaa rauhassa siis. Tämä viikko on mennyt täysin leikkurin korjaamisessa ja asuntolan tarkistamisessa. Muuruvedellä on opiskelijoille asuntoja tarjolla joita nyt olen tarkistellut, ottanut vikoja ylös ja korjaillut mitä olen osannut. Pääasiassa olen tarkistanut&öljynnyt lukot ja saranat. Tänään sitten jatkoin hommia ja vaihdoin palaneita lamppuja ja korjailin leikkuria. Ihan mukavasti aika menee loppuunsa kun on vaihtelevaa tekemistä ja pitää edes vähän ajatellakkin jotain. Ei nyt hirveän haastavaa mutta kyllä kelpaa tuon ruohonleikkuun ohessa.

Pitääpä tälleen perjantain kunniaksi vähän juttua kirjoitella taas. Oli eilen jo tarkoitus kirjoitella juttua mutta iski hirveä väsymys niin ei tullut mitään eilen tehtyä.

Tuossa keskiviikkona ajelin töistä takaisin Kuopioon päin niin tapasin suhteellisen harvinaisen näyn, karavaanarin joka antoi tietä. Meni pakka ihan sekaisin kun ajaa sivulle että pääsee ohitse niin ei meinannut kaasupoljin löytyä tuosta hämmennyksen aiheuttamasta tunneryöpystä. Pitää ihan hattua nostaa että tämmöisen teon teki kun suhteellisen harvassa on näitä.

Sitten pari kuvaa siitä rikkoutuneesta ruohonleikkurista, hyvin oli akseli kulunut… Tarkennukseksi ettei ole ihan kokonaan minun käytössä mennyt vaikka iso ukko olenkin Huonoja kuvia tällä kertaa kun puhelimella näppäsin nopeasti.

Oliskohan tuota muuta, niin huomenna takasin Tampereelle kuuntelemaan Iron Maidenia ja katotaan nyt mitenkähän sekin menee taas.

Tässä on taas tarjolla pieni kuva hetki ja pientä tarinaa näin perjantain kunniaksi tarjotaan.

Töissä meni ihan upeasti ja päätti leikkuri hajota alta pari päivää sitten, alla pari kuvaa vahingoista jotka satuin huomaamaan. Ajelin nurmikkoa erään rakennuksen takana jossa on suhteellisen jyrkkiä mäkiä ja huomaan että leikkuri ei enää leikkaa. Alan tutkimaan asiata ja huomaan että leikkurista puuttuu pieni apupyörä ja lisäksi aisan tukiosa on murtunut. Katselin vähäsen aikaa ja mietin että “mitä vit***??” ja aloin haravoimaan aluetta etsien kadonneita osia. Eipä niitä löytynyt mutta suurempana oli että miten saan leikkurin ajettua takaisin “varikolle”, nooh renkaan vanne otti vähän osumaa…

Tästä seurasi että sain varastosta “pakasta” uuden leikkurin jolla pääsin ajelemaan, harmi kyllä leikkuri on vähän pienempi joten tämän kokoinen ukko ei istu siinä hirveän mukavasti eli polvet hampaissa kiinni. Positiivista että muut työntekijät ja vierailivat saivat huumoria tarpeeksi kun ajelin alueella… Ensimmäinen keikka meni niin hyvin kun lähdin ajelemaan nurmikkoa kahden kasvihuoneen välistä osuin seinään. Itse asiassa leikkurin perä otti seinään kiinni kääntyessä koska se taittuu vähän eri tavalla kun tuo Stiga. Oli työkaverilla naurussa pidättämistä kun seurasi sivusta ja hyvä ettei kaatunut kun katseli minun menoa.

Sitten nyt itse tänään perjantaina pidän tuparit pienellä porukalla (jos sinua ei ole kutsuttu älä tule, tänne ei mahdu!) ja tulee olevaan tiivis tunnelma. Tilaa on tässä asunnossa huimat 21 neliötä niin se ei ole hirveän paljoa…

Huh huh mikä päivä. Ei siis voi ymmärtää taas, mikään ei ole oikeastaan kohdalleen sattunut tänään. Aamulla hyvä etten jäänyt vessaan vangiksi kun lukko päätti hajota. Liikenteessä taas meinasi tulla auto syliin STOP -merkin takaa kun katsoi että tulen sen verran hiljalleen että kerkiää välistä mennä…

Töissä sitten oli hirveän kuuma vaikka aurinko ei edes paistanut paljoa, päätäkin meinasi särkeä aina välillä. Muutenkin vähän vaisua oli leikkaaminen tuon ukkoskelin takia, hirveän painostava ilma.

Nooh, töistä tultaessa meinasi taas tulla auto syliin lähes samassa kohdassa, tällä kertaa pakettiauto. Kotona sitten huomasin että internetti ei toiminut ja vian jäljitin palomuuri -tietokoneeseen, menee uudelleen asennukseen. Ennätti olla +vuoden tuo asennus, nyt laittoi pillit pussiin. Tarkempaa vikaa en saanut selville mutta ei loppuunsa paljoa haittaa.

Mistä tietää että päivästä on tulossa loistava?

Vastaus: Kun olet ajamassa töihin niin lintu törmää tuulilasiin ja heittää paniikki jätökset tuulilasille.

Oli kyllä loppuunsa aika masentava päivä, ei oikein pystynyt nurmikkoa ajamaan kun oli niin kosteaa ja märkää. Joskus 11 jälkeen kävin ajelemassa pahimmat pois kun alkoi vähän lämpiimään mutta hirveä keli.

Pitäisi hiljalleen alkaa vähän siivoilemaan ja tavaroita pakkailee mutta taidan jättää huomiselle, ei yksinkertaisesti jaksa.

Sade, tämä ulkotyöläisten inhokki, ruohonleikkaajien piru. Ilmatieteen laitos lupaa nyt parille päivälle pelkkää sadetta ja en oikein tiedä taas mitä sitä tekee. Ruohoa nyt ei passaa oikein ajella ihan kaatosateessa ja töissä olisi kumminkin paljon tehtävää. 100 vuotisjuhlat olisi nyt 28.6 lauantaina joten nurmikkoa pitäisi saada trimmattua ennen telttojen pystytystä. Taitaa tulla aika kiire taas vaihteeksi, osaksi virkistää kun hommaa on myös tarjolla…

Oli työt sitten talonmiehen hommia tai sitten tulevan yhdistyksen asioiden hoitoa niin riittää hommia. Muuruvedelle nyt on ruohoa yllättäen leikattu ihan kiitettävästi taas vaihteeksi ja sain tänään ajettua käytännössä koko alueen joka on minun vastuulla. Ajettava leikkuri on alkanut ottaa osumaa jo minun käytössäni ja eilen sai pariin otteeseen huoltaa sitä, osaksi selittyy että kyseessä on suhteellisen vanha. Yksi jousi napsahti poikki joka auttaa ohjauksessa eli tässä tapauksessa tasoittaa ja jämäköittää ohjausta. Toinen rikkoutuminen oli vipu jonka toimintoa en saanut ihan täysin selville, se taitaa pitää terän hihnan paikallaan.

Kun Muuruveden hommat on saanut valmiiksi alkaa kotona toinen “työ”. Yhdistyksen toiminnan suunnittelua ja käytännön järjestelyitä on suhteellisen kiitettävästi hoidettavana. Yritän pitää jotenkin alussa ainakin ohjakset itselläni ja välittelen hallituksen jäsenille viestejä, alussa pitää kaikki rakentaa ja suunnitella joten työtä on. Hommia aletaan jakaa support -järjestelmän kautta jolla tietylle henkilölle voidaan antaa tehtävä suoritettavaksi. Samalla järjestelmällä hoidetaan käyttäjien tukipyynnöt.

Aurinko on se vaan kiva, oli mukava olla jo töissä perjantaina. Oli jo autossa kun ajelin Muuruvedelle ihan eri fiilikset kun aurinko paistois ja musiikki raikoi kun kaasutteli työpaikalle. Plussaa oli myös että olivat nopeusrajoitukset muuttaneet takaisin 100km/h noiden tietöiden jälkeen. Ajelin yllättäen nurmikoita taas aika pitkälti mutta jäin vähän jälkeen viime viikosta noiden huonojen säiden takia.

Muuta hommaa oli myös ja siihen kuului pöytien ja penkkien siirtäminen takaisin varastoon. Mukavaa vaihtelua loppuunsa ja sai vähän liikuntaa samalla. Mukavalla paahteella tehtiin hommat valmiiksi niin päästiin ajoissa kotia.

Oli aika mielenkiintoista eilen kun piti ajaa nurmikkoja noin +5 asteen lämmöissä. Vähän meinasi kylmä tulla kun vettäkin tihkutti niskaan ja tuuli. Nyt näyttäisi olevan ainakin hetken ajan hyvä ilma joten voi nurmikkoa ajaa jo pienemmässä taisteluvarustuksessa.

Tämmöisinä kylminä päivinä tekisi kyllä olla sisällä töissä mutta eiköhän nämä ilmat ala lämmetä jo, tai sitten pitää asentaa siihen ruohonleikkuriin lämpöpuhallin…