Minä
Olen Heikki Ruhanen, ensimmäinen sana jolla kaverit kuvailee minua on ”nörtti”. Pitää suhteellisen pitkälti paikkaansa ja tämä kertoo jo jotain minusta. Mutta ei kannata törmätä heti ennakkoluulojen nostamiin barrikadeihin mutta jos et pääse kiertämään tätä estettä kannattaa poistua.
Matka alkaa, olen Heikki Ruhanen, ikää kertynyt 22 vuotta eli olen syntynyt 1986 joten olen hyvää vuosikertaa. Opiskelen Kuopion yliopistolla tietojenkäsittelytiedettä ja toinen vuosi on alkanut hiljattain. Menestys on ollut vaihtelevaa ja ongelmiltakaan ei olla vältytty. Olen havainnut että pidän enemmän käytännön hommista kuin teoreettisesta näkökulmasta näihin asioihin. Nyt kysyt miksi menit sitten yliopistoon lukemaan teoriaa ja otit vaikean polun? Hyvä kysymys ja tähän ei ole helppoa vastausta olemassa. Pidän haasteista joissa voin yrittää ylittää itseni ja jos tässä epäonnistun niin kokeilla toista reittiä. Koulutukseni kertoo jo tästä tarinaa kuinka olen lyönyt päätäni seinään mutta en ole heittänyt pyyhettä kehään vaan lähtenyt etsimään uutta polkua.
Koulutukseni on vähän erikoinen monellakin tapaa, lopetin lukion kesken abi vuonna ja vaihdoin ammatilliselle puolelle eli amikseen. Täällä suoritin ensimmäisen kunnon tutkintoni ja valmistuin joulukuussa 2006 elektroniikka-asentajaksi. Sieltä siirryin yliopistolle avoimella hakemuksella joka hyväksyttiin kuten tekstistäni jo selvisi. Epäilen välillä miksi minut yleensä hyväksyttiin koko yliopistoon koska atk -hommia täällä ei tehdä paljoa ja minun taustat puhuvat enemmänkin käytännön töistä. Aika näyttää oliko yliopisto väärä valinta, suurin haaste tällä hetkellä on kiinostuksen ylläpitäminen joka on suhteellisen vaikeaa välillä. Yritän nostaa kiinostusta yhdistelemällä eri luentojen asioita käytännön töihin ja miettiä "miten tämä asia auttaa minua käytännössä?".
Asepalveluksen suoritin Kainuun Prikaatissa 1/07 lääkintämiehenä, eli palvelusaika 270 vuorokautta. Kyseinen aika oli loppuunsa ihan mielenkiintoista ja silloinen ”elämä” oli aika helppoa jonka takia sinne kaipailee aina välillä. En tiedä kuinka monet pitävät yhteyksiä "kavereihin" siltä ajalta mutta itse sain tuolta ajalta kaksi pysyvää ystävää.
Harrastuksiini kuuluu yllättäen tietokoneet, en pelaa aktiivisesti mitään ihan ajan puutteen vuoksi. Vaikka aikaa olisi niin pelaaminen ei kuulu enää minun arkeen pääasiassa. Hyviä ja mielenkiintoisia kirjoja tulee välillä luettua montakin kappaletta vuoteen kun sille päälle sattuu, vähän harvalle jäänyt nyt valitettavasti. Nyt voisi ”harrastukseksi” sanoa yhdistyksen luotsaaminen mutta välillä tämä tuntuu työltä.
Ylläpidän paria internet sivustoa ja vastaan ihan tekniseltä puolelta asti ihan toimivuudesta. Olen siirtynyt myös oman tietokoneeni linux aikaan ja omat palvelimet pyörivät myös kyseisen käyttiksen ympärillä.
Eipä tässä nyt oikeastaan muuta.